Virkkauksesta ja kutomisesta on kivoja muistoja, hyvän mielen muistoja
Minulla on mukavat muistot erittäin hyvästä ystävästäni. Touhukas, ymmärtäväinen ja aina toisen parasta ajatteleva. Niin, ja hän oli sellainen joka kaiken ahkeruuden lisäksi aina kutoi ja virkkasi, kun nojatuoliin istui. Tuli televisiosta mitä tahansa, oli miten väsynyt tahansa päivän toimista, miten harmistunut vastoinkäymisistä tai miten iloinen päivän tapahtumista, aina oli kudin tai virkkuutyö kädessä. Ahkeruus muutti vaan muotoaan päivän ahkeruuksista. Milloin takki, milloin hame, vauvan nuttu, nalle tai mikä tahansa käsityö onnistui ja valmistui nopeasti. Ja niin siisti jälki. Aivan kuin hän olisi sinetöinyt päivän joka tapauksessa onnistuneeksi hyvään mieleen. Voiko tätä kutsua jopa neulontaterapiaksi?

Mielen terapiaa, tähän tekemiseen uppoutuu ihan huomaamatta
Neulontaharrastus on kuin terapiaa, se on tutkittua neulontaterapiaa
Tätä rentouttavaa neulontaharrastusta, neulontaterapiaa -miten vaan kutsutaankaan, on tutkittu psyykkisen terveyden kannalta.
Aivot pysyvät vetreinä ja psyykkinen tasapaino säilyy. Kun kutoo tai virkkaa, niin keskittyy vaan siihen tekemiseen, tämä auttaa hillitsemään pahoja tunteita ja stressiä. Se auttaa lievittämään masennusta ja unikin maistuu paremmin, kun tekee sellasista mikä itseä kiinnostaa ja se on mahdollista toteuttaa. Jopa niin hyvä on tämä harrastus, että jopa viivyttää ikääntymisen psyykkisiä oireita, kuten kerrotaan
https://mielenihmeet.fi/6-
Virkkaus, sitä tehdään koukuttavalla virkkuukoukulla, mutta mikä siinä on, että se koukuttaa? Myös kutominen, miksi se on myös niin koukuttavaa?
Virkkuukoukku, tuosta tulee mieleen mielikuva. Koukulla otetaan lanka kiinni ja työ etenee. Mutta koukku sopii hyvin toisessakin merkityksessä, virkkaaminen koukuttaa. Virkkaaminen oikeasti koukuttaa, havainnot hyvästä ystävästäni sen todisti. Virkkaaminen ja kutominen olivat vuosien ajan jokapäiväistä ohjelmaa hänellä. Ja kun ystävä tuli kylään, virkkaukset eteni vauhdilla samalla kun kuulumiset vaihdettiin.
Omat kokemukset virkkauksesta ja kutomisesta innosti, lopputulos kruunasi harrastuksen, jatkoon!
Olen minäkin virkannut ja kutonut. En vaan niin paljon, mutta paljon kuitenkin. Viimeaikoina olen tehnyt pieniä käsitöitä. Oli kerrassaan houkuttelevan näköinen ohje ampiaispesästä. Niinpä niin, siis oli koukuttavan näköinen ohje. Mutta eipä sitä aivan heti hyvää lopputulosta tullut, alussa oli rytmi, virkkaa, pura ja taas virkkaa. Mikähän siinäkin on vaikuttamassa, kun tuo purkaminen ei yhtään ärsyttänyt. Kun sai onnistuneen pesän ja sitten toisen, kolmannen, ei mitään purkamishetkeä enää muistellut, ainakaan harmistuneena.
Suorastaan oma itsetunto nousi, kun lopulta uusi ohje oppimisen kautta valmistui ihan oikeaksi ampiaispesäksi.
Mistä löytää ohjeen, miten valeampiaispesä käytetään?
Ohjeen löysin Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/
Tavoite on, että valeampiaispesä ripustetaan paikkaan, johon oikeita ampiaisia ei haluta, esim terassin kattoon roikkumaan. Ampiaset pitävät paikkaa varattuna ja eivät tule sitten samalle reviirille. Tiedä sitten miten asia oikeasti on. Mutta hauska juttu tämä kaikenkaikkiaan on.

Ihana tunne saada monta pesää valmiiksi
Miten tästä eteenpäin, miten saat myös ampiaispesän ja samalla rentoa mieltä?
Kokeile vaikka, virkkaa tai kudo ja totea miten rentouttavaa se voikaan olla, ihan tosi on! Tarvitsetko apua vaikka ampiaispesän valmistuksessa? Tai haluatko hankkia valmiita pesiä? Ota yhteyttä https://liinunpalvelut.fi/